Ruokaosuuskunnan 12.1.2013 infotilaisuuden muistio

  • SUUNNITTELUTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS SUNNUNTAINA 27.1. 2013 KLO 14
    HEINOLAN TILALLA!

 http://www.facebook.com/events/514959755190899/

Mäntsälän Heinolan biodynaamiselle tilalle suunnitteilla olevan Ruokaosuuskunnan infotilaisuus 

Aika: 12.1.2013  klo 14

Paikka: Heinolan biodynaaminen tila, Eteläinen pikatie 540 – Mäntsälä

Läsnäolijat  – Heinolan maatilayhteisön jäsenet: Terhikki Sahari, Suvi Lehtonen, Kirsi Keltti ja 16 perhekuntaa Keravalta, Tuusulasta, Järvenpäästä ja Mäntsälästä.

Luomupuutarhuri ja Heinolan maatilayhteisön jäsen Suvi Lehtonen avasi tilaisuuden.

Mäntsälän Nummisten kylässä sijaitsevan Heinolan biodynaamisen tilan historiasta kertoi tilan emäntä ja viljelijä Terhikki Sahari.

Tilan historiikki ja esittely löytyvät täältä: https://heinolantila.wordpress.com/

Esittely

Heinolan tila on biodynaaminen demeter-tila, joka sijaitsee eteläisessä Mäntsälässä, Uudellamaalla, noin reilun 50 km päässä Helsingistä.

Tilan omistaa Biodynaamisen viljelyn säätiö, ja tilaa hallinnoi Heinolan maatilayhteisö . Tarkoituksena on kehittää tilaa maatilayhteisöksi, jossa asutaan ja viljellään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti – suosien lähiruokaa, terveitä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä.

Tila on mukana GMO:n vastaisessa verkostossa.

Tilan kokonaispinta-ala on 45 ha, josta 24 ha peltoa, 8 ha laidunta ja 13 ha metsää. Tällä hetkellä pidetään 6 emolehmää ja nuorkarjaa sekä 5 hevosta. Osa tilan pinta-alasta on perinnebiotooppia.

8 ha pellosta on vuokrattu puutarhureille, ns. Muijaniityn alue. Puutarha hoidetaan yhteistyössä Mäntsälän Keuda Saaren kartanon luomupuutarhuri- koulutuksen kanssa. Tilan puutarhureina toimivat Kirsi Keltti ja Suvi Lehtonen

Terhikin vanha kotitalo (rakennettu v.  1922) on tarkoitus kunnostaa yhteisötaloksi, mutta se vaatii korjausta / siirtoa ja toiveessa olisi, että yhteisöstä löytyisi osaajia siihen.
EU-tuen mahdollisuutta kunnostukseen on syytä selvittää.

Maatilayhteisön on tarkoitus rakentaa uudenlaisen maaseutuasumisen mallitila, jonka sosiaalinen rakenne on monipuolinen, joka tuottaa suureksi osaksi oman ruokansa, kierrättää jätteensä ja tuottaa keskitetysti energiansa.

Tilan toimintaa hoitanut pariskunta on eläkkeellä eikä heillä ole tilan jatkajaa. Ellei tilanteelle tehdä mitään, kotieläimet hävitetään ja peltoviljely voi loppua. Tämä voi johtaa rappiotilaan, jossa rakennusten hoitoon ei enää ole varoja eikä tarvetta toiminnan hiipuessa sekä peltoviljelyn loppumiseen. Tällaisessa tilanteessa tuotantomaiseman taantuminen alkaa ja avoin maisema saattaa alkaa kasvaa umpeen.

 

 

Puutarhurit:

Suvi Lehtonen

Siirtyi ravintola-alalta luomupuutarhurikoulutukseen, valmistunut Keudasta syksyllä 2012. Tällä hetkellä jatkaa luontaishoitajan opiskeluja tavoitteenaan valmistua puutarhaterapeutiksi.
Suvi tutustui tilaan koulun työharjoittelujakson kautta .

Viljelee SuviLuomus yritysnimellään tällä hetkellä 3.5 ha, tuotteinaan valkosipuli ja maa-artisokka sekä mehiläistarhaus.

Kirsi Keltti

Viljellyt tilalla 2 vuotta.  Kirsi viljelee lähes kaikkia kasviksia 4,2 ha:n alalla, joita Suomessa voi viljellä.

 

Biodynaaminen viljely

Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan monimuotoisen, ekologisen tilakokonaisuuden luomista, viljelijän ja kuluttajan vastuuta luonnosta ja kotieläimistä, keskinäistä yhteistyötä koko ketjussa pellolta pöytään ja korkealaatuisen ravinnon merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön.   Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja preparaattien (biodynaamisten ruiskutteiden) avulla.  Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Preparaatteina käytetään perinteisiä maanparannuskasveja:  voikukkaa, nokkosta, siankärsämöä yms.

Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maitten, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.

 Paikalla olleiden perhekuntien motiiveja omalle pellolle:

Luomu ja biodynaaminen viljely kiinnostaa, samoin osuuskunta-ajattelu. Rakennustaitoakin löytyy.

Puhdas ruoka ja sen alkuperä kiinnostaa, kasvisruoka varsinkin ja miten ruoka liittyy ympäristöön ja eläimiin.

Kiinnostunut varsinaisesta tilan toiminnasta ja toiveessa maalle muutto.

Yhteisöllisyys kiinnostaa, vaikkei varsinaisia maanviljelystaitoja olekaan.

Mitä Heinolan tila voi tarjota perustettavalle ruokaosuuskunnalle?

      • Pellon
      • Kaksi puutarhuria
      • Maanmuokkauskoneet
      • Lannoituksen
      • Jakelupisteen
      • Maatilayhteisön tuen ja tapahtumat, satojuhlat yms.
      • Välinevarasto (lato), Ekokylmiön rakentaminen tavoitteena.
        Kasvihuone, uusi varastorakennus ja tilamyymälä suunnitteilla.

Puuttuu siis vielä :

      • oma kasvihuone à ensi kevääksi vuokrattava
      • varastotilat

Esimerkkinä Herttoniemen ruokaosuuskunta:  http://ruokaosuuskunta.fi/

      • Oma Pelto -hanke
      • Community Support Agriculture -mallin pohjalta muokattu omanlainen projekti.
      • Haluttiin tietää, missä ruoka kasvaa ja kuka sen kasvattaa.
      • Perustettu oma pelto ja palkattu puutarhuri sitä viljelemään. Pelto sijaitsee Vantaan Korsossa.
      • Hanketta hallinnoi Herttoniemen ruokaosuuskunta.  Tällä hetkellä 115 jäsentä.

 

Osuuskunnan periaatteita:

  • Kun osuuskunnassa on yli 7 osuuskuntalaista, jäsenenä oleminen ei vaikuta kenenkään etuihin tai turviin, esim. yrittäjät ja työttömät.
  • Toimii kuten yritys
  • Yrityspankkitili, jonne voidaan kerätä ennakkoon varoja.
  • KIRJANPITO! Kannattaa hoitaa alusta saakka ammattimaisesti, kirjapitotoimisto tms.
  • Perustamiskokous, jossa valitaan osuuskunnalle hallitus
  • Hallituksen kokous, jossa laaditaan osuuskunnan säännöt ja pöytäkirja, täytetään kaupparekisterilomake (Y-tunnus) .

MITÄ OSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN MAKSAA?

KULU

Huom!

Puutarhurin palkkaus

7200 €

5h/pvä  5 pvä / vko  6 kk
Palkkauksen sivukulut (henkilöstökulut)

1900 €

Alkuinvestoinnit
(siemenet, istukkaat, puutarhatraktori)

6600 €

Pellon/ kasvihuoneen vuokra

800 €

Kirjanpitäjä

1200 €

Tilintarkastus

400 €

Rakennuskustannukset

6000 €

Jakelun työkustannukset, kaupparekisterimaksuttoimistokulut yms.

1350 €

YHTEENSÄ

26250 €

  • Vuosittainen sato-osuusmaksu (100 taloutta mukana) 270,-
  • Osuuskuntaan liittyessä veloitetaan myös liittymismaksu 70 € – 100 €, joka palautetaan, jos eroaa osuuskunnasta.
  • Osuuskunnalla tulee olla vara-rahasto  (n. 1000 €).
  • Osuuskunnan tarkoitus on olla voittoa tavoittelematon
  • 100 kotitaloutta  à 370 €
  • 50 taloutta à 540 €, mutta sato-osuuskin tällöin on huomattavasti suurempi.

Suvi ja Kirsi tarjoavat :

  • Hehtaarin peltoa vuokralle
  • Itseänsä osuuskunnan käyttöön.

Muita huomioitavia asioita

Osuuskunnan VETOVASTUU ?

  • Tarvitaan
    • johtoryhmä
    • toimitusjohtaja
    • hallitus
  • Osuuskunnan tarkoitus tulee määritellä
  • ””Pakollinen talkoomäärä” ??  Herttoniemessä esim. toimitaan vapaaehtoisuus -periaatteella ”Kukin mahdollisuuksiensa mukaan”
  • ”Välttämättömiä töitä”
    • toukotyöt
    • kitkentätalkoot
    • sadonkorjuu
    • ruoan jakelu
  • Joitain ”vaatimuksia” olisi kuitenkin hyvä määritellä perustamisvaiheessa

HUOM!!    Ruokapiiri on asia erikseen.  Se ei vaadi mitään työpanosta.
Heinolan tilayhteisöllä on tarkoitus perustaa ruokapiiri.

Perustamisesta tällä hetkellä KIINNOSTUNEET ja suunnittelutyöryhmään ovat lupautuneet 6 perhekuntaa

Mitäs sitten tapahtuu?

  • Suvi laittaa osallistujille pöytäkirjan ja suunnitteluvastuu siirtyy ryhmälle
  • SUUNNITTELUTYÖRYHMÄN SEURAAVA KOKOUS SUNNUNTAINA 27.1. 2013 KLO 14
    HEINOLAN TILALLA!
  • Heinolan maatilayhteisön nettisivut ja sähköposti käytössä tässä vaiheessa.
  • Toni Aittoniemi perustaa Muijaniityn ruokaosuuskunnalle (suunnitteluvaiheen työnimi) google.docs -sivuston  ja kalenterin .
  • Suvi laittaa ruokapiiristä vielä erikseen tietoa.

Milloin pitäisi viimeistään oltava asioita tiedossa

Maaliskuussa viimeistään tiedossa:

Mitä ensi kesänä kasvatetaan?   à Ennen perustamista pitää olla joku suunnitelma.

Kokous päättyi klo 15.50

Käy kuuntelemassa Yleltä :  Sadonkorjuun aika. Etelä-Amerikan oloihin tottuneet maissit ovat tänä kesänä kasvaneet hitaasti. Punajuuret sen sijaan ovat pullistuneet komeiksi. Eve Mantu palaa tänään Herttoniemen ruokaosuuskunnan vuokrapellolle Korsoon. Miten yhteisöllisin voimin hoivattu pelto voi ja miten sadonkorjuu etenee?  http://areena.yle.fi/radio/1621420

Lue Heinolan tilan kehityssuunnitelmasta Demeter-lehden Tulevaisuuden maatalousyritys -artikkeli: http://greencare.twid.com/twidadmin/file/original/sch%C3%A4fer+demeter+3-2012+tulevaisuuden+maatalosuyritys+s.pdf?fileId=28982

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s